perjantai 17. kesäkuuta 2016

Kesä etenee

Metsänvihreä talomme



Huhheijaa, sen verran kiirettä on pitänyt talon ja autotallin maalauksen kanssa, että vapusta tähän päivään saakka on lähes joka päivä tullut heiluttua pensseli kädessä. Samaan aikaan olen suorittanut agrologiopintojeni ensimmäistä harjoittelua. Ei siis oikein ole ehtinyt istua koneen ruudun eteen ajan kanssa blogia päivittämään. Mutta onneksi tänään sai jo todeta, että viimeinen kerros uutta väriä on sudittu talon joka kolkkaan. Vielä valkoisia osia, roskakatos ja koirankoppi odottavat muutosta, mutta nyt taidetaan antaa rauhassa kesäfiiliksen tulla.

Näyttelyilmoja on laitettu tauon jälkeen menemään pumienkin osalta ja kehään pääsemme pitkästä aikaa tänä viikonloppuna, kun suuntana on kaunis Tromssan kaupunki Norjassa! Olen odottanut tuonne pohjoiseen pääsemistä kauan ja vihdoin tänä vuonna sinne pumit ilmoitin. Kotimaan kesä- ja syysnäyttelyt ovat suunnitteluvaiheessa.

Edellisen postauksen jälkeen on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Päädyin hankkimaan pumeille Scalibor-lääkepannat, johon punkkiriesa loppui heti vaikutuksen alettua. Muutoinkin olen ollut pantojen ostoon tyytyväinen.

Toukokuun lopulla sattui sitten eräs ilta, kun huomasin Kirkan kuonon ja naaman olevan yhtäkkiä turvoksissa. En löytänyt tapahtumailtana mitään pureman tai pistoksen merkkejä, mutta lääkitsin pumin kortisonilla (kyytabletti). Seuraavana päivänä turvotus jatkui, mutta kuonosta löytyi jo ruvettunut pistojälki, todennäköisesti kimalaisen. Pari päivää ja kolme tablettia kului, että turvotus hellitti. Oli kyllä säikäyttävää huomata koiralla tuollainen reaktio, kun mitään vastaavaa en ole koirineni joutunut aiemmin kokemaan. Kun käsillä toteaa koiran huulten olevan kaksinkertaisen paksut, tietysti ensimmäisenä iskee huoli myös koiran hengitysteistä. Onneksi sattumuksesta selvittiin siis suhteellisen vähäisin haitoin. Ensimmäisenä iltana nukuin kuitenkin Kirkan kanssa sohvalla vahtiakseni, ettei se raavi ja hankaa kuonoaan ärtyneemmäksi (jota se tuskissaan yritti).






Samana viikonloppuna meillä oli kotona maalaustalkoot, joista jouduin karkaamaan sunnuntaina Pumit ry:n sääntömääräiseen kokoukseen ja match show'hun. Kokouksessa selvisi Nastan voittaneen Vuoden narttupentu -kisan 2015. Mätsäriin toimitin arpajaispalkintoja, yhdistyksen myyntituotteita sekä itseni tuomariksi. Kokemus mätsärituomarina oli ensimmäinen ja jälkikäteen tuntuu, että vedin ison ryhmän ilmoittautuneita koiria aika joutuisasti. Toivottavasti kaikki osaa ottaneet saivat kuitenkin hyvää harjoitusta, vaihtelevan kokemuspohjan omaavia koiria oli nimittäin mukava käsitellä.

Lauantaina 4.6. oli Rovaniemellä pumien mejäkoulutuspäivä, jossa kävin Kirkan kanssa jäljestämässä. Sain todeta odottaneeni Kirkalta liikoja, sillä edellisestä verijäljestä olikin kulunut vähän pidemmästi aikaa kuin muistelin. Jäljestää Kirka kuitenkin osaa ja sorkalle löydettiin parin koiran itsenäisesti selvittämän hukan kautta. Asiantunteva kouluttaja ohjeisti meidät kuitenkin hyvin jatkoa varten ja pakkasessa odottelee nyt veripullo. Kun vain vielä löytäisin kaadoksi kelpaavan sorkan omatoimitreeneihin. Meiltä löytyykin monta potentiaalista koiraa harrastukseen ja mahdollisesti koemaastoihin asti aikanaan.


Kuva: H-L P.

Viime lauantaikaan ei ollut sitten onneksi pelkkää maalaamista, kun lauantaina menin mätsäriin handlerin roolissa. Tulevaa Norjan reissua varten piti pölyttää kehätomut pumeista. Samalla tapasimme rodusta kiinnostuneen perheen, jolle esittelin omani ja kerroin pumeista parhaani mukaan. Perheen vanhemmat vaikuttivat vastuullisilta koiranhankkijoilta, sillä kolmeen kiinnostavaan rotuun oli lähdetty tutustumaan ihan livenä asti ennen päätöksentekoa. Pumini antoivat rodusta aika rauhallisen mielikuvan, siitä oli pakko huomauttaa. Nasta oli varsinkin tapansa mukaan oikein herttainen, ja Kirkakin kävi rapsuteltavana. Sainpa pumeihin tutustelijoista myös esitysapua, kun molemmat pampulakorvat nappasivat punaisen nauhan ja joutuivat yhtäaikaa kehään. Kirka oli lopulta punaisten aikuisten 3.



Huomenna perjantaina olisi vuorossa Nastan silmäpeilaus ja lauantaina sitten lähtö kohti pohjoista. Touhukas viikonloppu tulee siis olemaan sekin. Toivotaan reissulta hyvää menestystä!

Tässä vaiheessa, joskaan ei vähäisimpänä uutisena, pitää kertoa, että Ruotsissa asuva Kasevan Ainoa Laatuaan eli Glittra suoritti pieni hetki sitten hyväksytysti MH -luonnekuvauksen! Glittra on käynyt myös terveystarkissa saaden terveet tulokset lonkista (B) ja kyynäristä (0) sekä silmät on peilattu terveiksi. Hienoa!